Hyviä uutisia

Viimeiset pari viikkoa ovat sujuneet Repellä hienosti. Tai no murkinat ja patalappu taisivat tällä viikolla hävitä pöydältä pitkän päivän aikana ja postikortit jääkaapin ovessa saivat kyytiä. Muuten Repe on kehittynyt huikeasti viimeisen parin viikon aikana. :) Huikeasti siis siihen nähden, millaista touhu on ollut viimeisen kahden kuukauden ajan. Alkaa ilmeisesti olla uhmaikä pikkuhiljaa takanapäin, toivottavasti. Lääkkeenä toimi alkuun treenit sisällä, sen jälkeen ulkona pari toistoa koiran ollessa jo valmiiksi enimmät innot purettuna. Eilen ihmettelin minkä "mytyn" vieressä Repe istuu ja käskin ottamaan mukaan, niin toi sitten löytämänsä kuolleen pyyn isännälle. Saatiinpahan lisää harjoituskappaleita samalla. Alla pieni kokeilu, miten linja toimii kahden kuukauden tauon jälkeen. :) Kuvaaja ei malttanut kuvata aivan loppuun saakka, mutta luovutus meni myös hyvin.

Jesss, paljon lunta! :)

Mitäs sitten tehtäis? :P

Se sitten niistä uhmahepuleista

Ensinnäkin oli virhe todeta viimeksi, että Repen uhmahepulit ovat kadonneet. :D Ne tulivat nimittäin tällä viikolla takaisin. Alkuviikosta Repe joutui pitkästä aikaa jäämään yksin koulu- ja työpäivän ajaksi, jolloin poju taisi turhautua ja päätti levittää vaatteita ympäriä asuntoa. Saman päivän iltana lenkillä Repe päätti karata ja aikansa saatiin jahdata karkulaista. Pieni oppitunti oli kyllä paikallaan kun Repeläinen saatiin viimein kotiin. :O

Seuraavana päivänä kuvio oikeastaan lähes toistui, mutta vaatteiden levityksen sijaan Repe oli päättänyt pureskella mikron johdon moneen osaan, mikro ei sentään ollut seinässä, onneksi. Pelästyimme jo itsekin, mikä Repeä vaivaa näin yhtäkkiä, mutta loppuviikosta Repe on ollut taas oma itsensä. Herran uhmaaminen loppui sillä sekunnilla kun poju pääsi mummolaan hoitoon maaseudulle yhdeksi yöksi. :D Liekö syy uhmaamiseen sitten liian vähäinen liikunta, tekemisen puute, "uhmaikä" tai kaikki yhteensä, tiedä siitä sitten.

Teinigangsteri nukkuu omassa boksissaan :D

Viime päivät Repe on ollut kiltisti. Tänään Repsu on ehtinyt jo käydä treenaamassa Ranta-Toivalassa. Pitkästä aikaa Repe "kuuli" mitä sille sanottiin ja jopa totteli. Pari noutoakin koppasi mukaan kuin "ennen vanhaan" ja palautti nätisti. Seuraaminen sujui myös luontevasti niin pitkään kun vastaan tuli toinen koira ja vieraita ihmisiä, jolloin vetohaluja olisi riittänyt. Tarulta paljon hyviä vinkkejä noudettu ja eikun soveltamaan käytäntöön, kiitos niistä! :D

Hyvää uutta vuotta 2013!

Repe koki yöllä elämänsä ensimmäisen vuodenvaihteen. Pientä levottomuutta oli havaittavissa, mutta Repeläinen pysytteli yllättävän rauhallisena ja nukkui suurimman osan illasta. Välillä täytyi toki käydä katselemassa ikkunasta, mitä ulkona tapahtuu ja iltapissalla käynti oli vähän pelottavaa.

Palataampas vielä hetkeksi kuitenkin loppuvuoteen. Joulukuun alussa kävimme pentueen toisessa tapaamisessa Vantaalla. Pennut tutustuivat riistaan ja saimmekin mukaan kotiin vietäväksi variksen, jolla harjoitella. :D Mukavaa oli tutustua myös Repen siskoon Unniin, jota emme olleet nähneet kuin luovutusiässä viimeksi. Repellä ja Unnilla saattaakin olla treffit joskus tulevaisuudessa.. ;) Jälleen kerran tapaaminen oli antoisa, Repe näki sisaruksiaan ja tarjoilutkin olivat loistavat, kiitos niistä taas Annika ja Tomi! :)

Tänä vuonna Repe pääsee tositoimiin ja odotamme innolla, mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan, toivottavasti paljon kehitystä! Tällä hetkellä näyttää, että hyvään suuntaan ollaan menossa ainakin sen suhteen, että Repen uhmahepulit ovat kadonneet, siis ainakin toistaiseksi. :D Hyvää uutta vuotta 2013! :)

Kinkun syönti sai Repen väsähtämään mummolassa. :)

Rentouttavaa Joulua!

Repe palaa pitkästä aikaa kuulumisineen linjoille lähipäivinä, täällä Kuopiossa pakkanen on viimeinkin laskenut hieman, joten lähdemme lammen jäälle nauttimaan raikkaasta talvisäästä vielä ennen pimeän tuloa. Huomenna Repe suunnistaa mummolaan kinkun pariin, jonka paistoa ja laittamista piti eilen seurata herkeämättä.

Sitä ennen kuitenkin oikein rentouttavaa ja maukasta joulua kaikille! :)

Lokakuun kuulumisia

Syyslomaa tai paremminkin itsenäisen opiskelun viikkoa on vietetty sateisissa ja syksyissä merkeissä, mutta se ei ole Repen menoa hidastanut! Alkuviikolla kävimme Annikan ja Tomin luona Vantaalla, jossa Repe pääsi tapaamaan isäänsä Lasloa ja siskojaan Ayaa ja Hutsua. Reissusta jäi myös isäntäväelle hyviä neuvoja ja herkullisia sieniä. Riistasta Repe ei vielä oikein ymmärtänyt, liekö hämännyt eläimen suuri koko. Päällimmäisenä asiana Repen kuri tulee hieman tiukentumaan, koska uhmakasta käytöstä on edelleen ajoittain havaittavissa. Alla Ayan omistajan Suskin ottamia kuvia pennuista. :)

Seuraava päivä menikin akkuja ladatessa, jotta jaksoi lähteä keskiviikoksi jänismetsälle. Jänistä emme päässeet näkemään, mutta yksi hevonen kulki murisemisen arvoisesti läheltä. Passissa oleminen tuntui Repeltä sujuvan kuin luonnostaan, herra asettui maahan seuraamaan tilannetta isännän vartioidessa mahdollisten jänisten varalta. Koska jäniksiä ei näkynyt, lähdimme pillittämään pyitä lähimetsään. Kuusen juurella istuskelimme ja pillillä koetimme matkia pyyn vihellystä. Eipä mennyt kauaakaan kun pyy pyrähti kohti, mutta laskeutui suoraan päämme yläpuolelle kolmen metrin korkeuteen. Aikansa siinä seurattuaan älysi minut (Teemun) ja Repen -joka istui hievahtamatta kuin patsas- ja lähti lentämään pois päin.

Loppuviikon suunnitelmissa on suunnata Repen kanssa mökille viimeistä kertaa tänä vuonna nauttimaan luonnon rauhasta! :)

Alkusyksyn huumaa

Johan on taas aikaa kulunut ja blogi jäänyt kirjoittamatta, lienee korkea aika korjata tilanne.
Repe on kasvanut tasaista tahtia ja ollut innokas treenailemaan. Viimeisen kuukauden aikana on myös ollut havaittavissa pientä uhmaikää, joka näkyy eniten aina kyläillessä.

Perusasioita opetellessa oli hyvä käydä välillä näyttäytymässä pennunretaletta jollekin, joka ymmärtää noutajista enemmän. Viikko sitten kävimmekin lauantaiaamuna Hiltusen Tarun luona Toivalassa. Hyviä vinkkejä koirankoulutuksesta ja "keskustelemisesta" tarttui mukaan, kiitos Tarulle niistä. Reissu myös vahvisti omaa luottamusta koirankoulutukseen ja siihen, että Repestä tulee vielä todennäköisesti toimiva lajinsa edustaja. Ainakin jos ei muun, niin työskentelyintonsa vuoksi. Repsu nautti myös uusien kaverien tapaamisesta ja sai juosta sydämensä kyllyydestä toisten labbisten kanssa. :) Kaikkiaan todella mukava reissu siis! :)

Riistaa emme ole vielä näyttäneet muuta kuin ruoan muodossa, kyllä tuntuu maistuvan niin kypsennetty sorsa kuin jäniskin. Jänismetsällä poju on ollut mukana kerran passissa rauhoittumassa ja metsässä juoksentelemassa, kovastipa kiinnnosti eilenkin metsähousujen lahje, johon oli vähän hirvenverta roiskunut.

Repen ystävä, kissanpentu Muzu Teemun vanhempien luona jouduttiin valitettavasti lopettamaan pitkäaikaisen sairastelun vuoksi, josta ei enää paluuta ollut. Onneksi maalta on löytynyt uusi  mukava ajanviettotapa - frisbee. Sen verran viisas se tuo koirakin on, ettei juokse suoraan perässä vaan oikaisee siihen suuntaan jo valmiiksi, mihin arvelee lentävän lätyskän laskeutuvan ulottuville. :D

 

Pari viikkoa sitten siskoni staffi Coco ja Repe tapasivat ensimmäistä kertaa. Coco on noin vuoden Repeä vanhempi. Repe lähinnä jahtasi Cocoa aluksi, eikä jättänyt rauhaan hetkeksikään, mutta melko nopeasti koirista tuli hyviä kavereita. Tässä siskoni miehen Nikon ottamia kuvia kaveruksista. :)    

 -Sara